Farkkushortsit teki comebackin!

Shortsit. Nuo kapineet, jotka teinivuosina saivat minut ihan kammoksiin. Olen koko pienen ikäni, en enää kylläkään, kärsinyt jonkinasteisesta ulkonäkökompleksista. Reidet oli minulle se kammottavin osuus, ne kun näyttivät järkyttäviltä pölkyiltä. Mielestäni shortsit vaan korostivat tuota kammottavuutta, joten tuo vaatekappale jäi kokonaan käyttämättä.

Nyt sitten rupesin miettimään, että miksi ihmeessä mulla on vain hameita? Ja kun aikani mietin, tajusin, että sama shortsikompleksi on mulla päällä edelleen! Tästä vimmastuneena lähdin shortsinmetsästykseen. Huomasin, että farkkushortsimuoti on lyhyttä. Sillai "ei kahden lapsen äideille" -mallin sortsipituuksia löytyi, vesirajaa hipoen. Toinen vaihtoehto oli loose fit -shortsit, jotka löpöttävät sillai äijämäisesti. Ei kiitos. Loppujen lopuksi ei valinnanvaraa juurikaan jäänyt, Seppälästä löytyi kelvolliset.

Nyt mulla ei jalkakompleksia enää ole. Eipä nuo ohuet ole edelleenkään, mutta en ohuita enää haluakaan. Kauneinta minun silmälleni on sporttinen, sopivasti lihaksikas mutta myös sopivalla määrällä rasvaa varustettu kroppa. Ja seuraava on tärkeää: mikä tahansa vartalo on kaunis, jos vartalon omistaja on sinut sen kanssa! En todellakaan halua asettaa naisten kauneusihannetta tiettyyn muottiin.

Nyt tässä lähiviikkoina on ollut viikonloppuja paljon viihteellä. Tähän liittyy myös viihdeiltoja seuraavat krapulamässäykset, sen lisäksi vielä tuo runsasruokainen juhannus. Treenaaminenkin on jäänyt vähälle, soppa on valmis. Selvästi näkee, että keskivartalo on pullistunut. Nyt täytyy ottaa itseään niskasta kiinni, tai muistutan pian hääpäivänäni talipalloa, kaksimetristä talipalloa. Sitähän en tahdo! ;)

Tässä vielä nämä farkkushortsit meikittömällä aamunaamalla höystettynä. Nauttikaa helteistä!